EK:n palkkausjärjestelmätiedustelun 2008 tulokset

09.10.2008

Yritysten tarve paikallisiin palkankorotuksiin lisääntynyt merkittävästi

Huomattava enemmistö EK:n jäsenyrityksistä kaipaa yritys- ja työpaikkakohtaisia palkankorotuseriä voidakseen porrastaa palkat oikeudenmukaisesti ja kannustavasti. Henkilöstömäärällä mitattuna 75–86 prosenttia yrityksistä kokee eri syistä tarvetta paikallisille palkankorotuserille. Paikallisten palkankorotuserien tarve on laajaa kaikilla toimialoilla, kaikissa henkilöstöryhmissä ja kaikenkokoisissa yrityksissä.

EK:n jäsenyritykset toivovat seuraavalla neuvottelukierroksella selvästi suurempaa suhteellista osuutta yritys- ja työpaikkakohtaisille palkankorotuserille kuin päättyneellä kierroksella. Henkilöstömäärällä mitattuna 60 prosenttia jäsenyrityksistä toivoo paikallisen palkankorotuserän osuudeksi vähintään 50 prosenttia kokonaiskorotuksesta.

EK:n jäsenyritysten valmius sopia paikallisesti palkankorotuksista on hyvä: oman valmiutensa paikalliseen sopimiseen arvioi hyväksi tai kohtalaiseksi 81 prosenttia yrityksistä henkilöstömäärällä mitattuna.

Tiedot perustuvat EK:n laajaan palkkausjärjestelmätiedusteluun, joka toteutettiin kesällä 2008 koko jäsenkentässä.

– Jäsenyritysten viesti työehtosopimusneuvotteluihin on selkeä: lisää yrityskohtaisia palkankorotuseriä, toteaa EK:n johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen.

Yrityskohtaiset palkankorotuserät mahdollistavat osaamisen ja hyvien suoritusten palkitsemisen ja palkkauksen vääristymien korjaamisen.

– Jäsenyritysten vastaukset tukevat EK:n ja sen jäsenliittojen työmarkkinapoliittisia linjauksia, joissa työehdoista sopimisen painopistettä pyritään siirtämään mahdollisimman paljon työpaikoille. Yrityksissä on selvästi tarvetta edistää työn vaativuuteen, pätevyyteen ja hyviin työsuorituksiin kannustavaa palkkausta. Ilahduttavaa on myös se, että yritykset kokevat valmiutensa paikalliseen sopimiseen varsin hyviksi.

– Tulokset osoittavat, että viime vuosien työehtosopimusten uudistamislinja vastaa yritysten tarpeita ja sitä on syytä jatkaa sopimusalakohtaisesti. Yrityskohtaisia palkankorotuseriä otettiin viime neuvottelukierroksella käyttöön useilla sopimusaloilla. Kun yrityskohtaisten erien osuus EK:n jäsenkentän palkankorotuksista oli vuosina 2005–2006 vain muutama prosentti, niiden osuus tämän vuoden palkankorotuksista on jo yli viidennes, toteaa Inkeroinen.

Yrityskohtaisia palkankorotuksia kannattaa selvä enemmistö

EK:n palkkausjärjestelmätiedustelun mukaan valtaosa yrityksistä haluaa toteuttaa ainakin osan työehtosopimusten palkankorotuksista yritys- tai työpaikkakohtaisesti.

Yrityksiä pyydettiin ottamaan kantaa väittämään, että yritys- ja työpaikkakohtaisille palkankorotuserille ei ole tarvetta. Mielipiteensä ilmaisseista yrityksistä 75 prosenttia oli toista mieltä. 9 prosentilla yrityksistä ei ollut selkeää kantaa väittämään ja 16 prosenttia yrityksistä oli väittämän kanssa samaa mieltä. Osuudet on laskettu henkilöstömäärällä mitattuna.

Yrityksiä pyydettiin myös ottamaan kantaa väittämiin, että yritys- ja työpaikkakohtaisille palkankorotuserille on tarvetta muun muassa osaamisen ja hyvien työsuoritusten palkitsemiseksi, kannustavan palkkaporrastuksen aikaansaamiseksi ja palkkauksen vääristymien oikaisemiseksi. Mielipiteensä ilmaisseista yrityksistä nämä syyt saivat 75–86 prosentin kannatuksen henkilömäärillä mitattuna. Yritys- ja työpaikkakohtaisille palkankorotuserille nähtiin voimakasta tarvetta myös tuottavuuden parantamiseksi ja yrityksen palkkapolitiikan toteuttamiseksi.

Palkkojen porrastusta voidaan muuttaa vain, jos on mahdollista käyttää myös yksilöllisiä, erisuuruisia palkankorotuksia. Aiemmin esimerkiksi palkkavääristymien korjaaminen oli usein vaikeaa tai suorastaan mahdotonta.

Palkkauksen tulee olla oikeudenmukaista ja kannustavaa, siten että se perustuu nykyistä enemmän työn vaativuuteen, henkilön pätevyyteen ja työsuoritukseen. Oikeudenmukaiseksi ja kannustavaksi koettu palkkaus edellyttää myös, että henkilö itse pääsee vaikuttamaan palkkansa suuruuteen esimerkiksi etenemällä vaativampiin tehtäviin, ottamalla enemmän vastuuta, parantamalla ammattitaitoaan ja tekemällä työnsä hyvin.

Kun vielä vuonna 2005 vain 35 prosenttia yritysten henkilöstöstä kuului järjestelmällisen pätevyyden arvioinnin piiriin palkan määräytymistä varten, tämä osuus oli vuoden 2008 tiedustelussa noussut 44 prosenttiin, mikä tarkoittaa noin 400 000 henkilöä. Eniten muutokseen ovat vaikuttaneet useilla toimialoilla toteutetut palkkausjärjestelmäuudistukset ja -päivitykset, mutta myös yritysten oma aktiivisuus.

Palkankorotuksista sovittava sekä yrityksissä että työehtosopimuksissa

Yritysten mielestä yksittäisen työntekijän palkankorotuksen tulisi määräytyä sekä työehtosopimusneuvotteluissa että yritystasolla. Tätä mieltä oli 57 prosenttia yrityksistä henkilöstömäärällä mitattuna. Kaksi muuta vaihtoehtoa – pääosin työehtosopimusneuvotteluissa ja pääosin yritystasolla – saivat kumpikin hieman yli 20 prosentin kannatuksen henkilöstömäärällä mitattuna.

Kun kysyttiin, pitäisikö olla mahdollisuus sopia toisin työehtosopimusten palkankorotuksista, suosituin vaihtoehto (59 prosenttia) oli palkankorotusten jakaminen erisuuruisena kustannusvaikutusta muuttamatta. Merkillepantavaa oli, että alat, joissa palkankorotustapaa on uudistettu tähän suuntaan eli finanssiala ja teknologiateollisuus, kannattivat muita toimialoja enemmän tätä vaihtoehtoa.

Työehtosopimuksen määräyksillä on suuri merkitys myös paikallisen erän käyttöönotolle. Tämä todettiin kouriintuntuvasti vuosina 2005 ja 2006: jos paikallisen erän käytöstä ei päästy työpaikalla sopimukseen, monilla aloilla erä piti jakaa työehtosopimuksen määräyksellä tasan yleiskorotusten tapaan. Tällainen työehtosopimuksen ehto ei kannusta paikallisen palkankorotuserän käyttöön.

Yrityskohtaiset erät ovat Suomessa vielä pienehköjä verrattuna kokonaiskorotuksiin, eikä niitä ole käytössä kaikilla aloilla. Monissa kilpailijamaissa kaikille samansuuruisina tulevia yleiskorotuksia ei käytetä enää lainkaan. Esimerkiksi Ruotsissa yksilöllisen palkanmuodostuksen piirissä on 80–90 prosenttia henkilöstöstä.

Palkkausjärjestelmätiedustelu 2008 on laajin palkkaustutkimus Suomessa

EK:n palkkausjärjestelmätiedustelu tehtiin vuonna 2008 toisen kerran. Joka kolmas vuosi toteutettava tiedustelu kattoi EK:n koko jäsenkentän eli kaikki toimialat ja kaikenkokoiset yritykset lukuun ottamatta alle 10 henkilön yrityksiä. Kysely suunnattiin toimitusjohtajille, henkilöstöjohtajille tai muille palkka-asioista vastaaville. Tiedustelu on laajin palkkaustutkimus Suomessa.

Vuoden 2008 palkkausjärjestelmätiedusteluun poimittiin EK:n jäsenrekisteristä kaikki yli 100 henkilön yritykset ja 10–99 henkilön yrityksistä satunnaisesti joka neljäs. Tiedustelun otokseen tuli 3 180 yritystä, joiden palveluksessa on 722 000 henkilöä. Sähköisesti toteutettuun tiedusteluun vastasi 1 738 yritystä, joiden palveluksessa on yhteensä 523 000 henkilöä. Vastausprosentti oli henkilömäärällä mitattuna 72, mitä voidaan pitää erinomaisena.

Tiedustelun tulokset on painotettu henkilöstömäärillä kuvaamaan koko EK:n jäsenkenttää.

Lisätietoja:
Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen, puh. (09) 4202 3247
Asiantuntija Niilo Hakonen, puh. 040 820 6800
Asiantuntija Seppo Saukkonen, puh. 040 778 0178

Etusivu

Takaisin

Tulosta