Yliopistot

Yliopistojen on hyödynnettävä uuden yliopistolain mahdollisuudet täysimääräisesti

Yliopistot ovat avainasemassa rakennettaessa tulevaisuuden Suomea. Yliopistoista valmistuu uusimmat tiedot hallitsevia, akateemisen koulutuksen saaneita osaajia yhteiskunnan eri aloille.

Opettajankoulutuksen kautta yliopistokoulutuksen merkitys osaamisen vahvistajana heijastuu koko koulutusjärjestelmään. Korkeatasoinen tieteellinen tutkimus- ja kehittämistoiminta luo perustaa Suomen menestymiselle.

Vuonna 2010 voimaantullut yliopistolaki parantaa huomattavasti yliopistojen toimintaedellytyksiä. Yliopistojen autonomia on vahvistunut, taloudenpitoon on tullut lisää liikkumavaraa, hallintoa ja johtamista on uudistettu ja yliopistoista on tullut itsenäisiä työnantajia. Hyvät puitteet vaativat rinnalleen rohkeutta ja vahvaa johtajuutta yliopistoissa ja muualla yhteiskunnassa.

Katso myös
- tilastoja yliopistokoulutuksesta

---

EK:n kanta

	Yliopistojen perusrahoitus on turvattava. Sen osuutta ei saa enää pienentää suhteessa ulkopuoliseen kilpailtuun tutkimusrahoitukseen.
	Julkisen korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän hajanaisuutta ja päällekkäisiä toimintoja tulee vähentää. Yliopistojen on valikoitava alueet, joille keskittävät resurssejaan ja joilla ne hakevat edelläkävijyyttä.
	Yliopistoja pitää palkita opetuksen ja tutkimuksen hyvästä laadusta sekä nykyistä terävämmästä profiloitumisesta ja työnjaosta. Yliopistoja on kannustettava rahoituksella ja ohjauksella niin, että ne ottavat yritysten osaamistarpeet huomioon. Yliopistojen ohjaus- ja rahoituskriteerit on määriteltävä laajassa vuoropuhelussa sidosryhmien kanssa.
	Kansainvälisen yhteistyön tulee verkottaa yliopistot globaaleihin osaamiskeskittymiin valikoiduilla osaamisalueilla.
	Suomeen tarvitaan toimikunta, joka valmistelee ja toteuttaa tutkimusinfrastruktuuripolitiikkaa ja sen rahoitusta.
	Tohtorikoulutuksen tarjoamia työelämävalmiuksia on kehitettävä ja koulutuksen mitoitusta arvioitava kriittisesti.

Viimeksi päivitetty:23.06.2010