Mitä tavoitteita Suomessa tulisi asettaa työelämän osaamistarpeiden entistä paremmalle ennakoinnille?
Tässä EK:n vastaus


EK tuottaa tietoa ja näkemyksiä, joiden avulla tutkimus- ja kehittämistoimintaa, koulutusta ja niiden rahoitusta pyritään suuntaamaan elinkeinoelämän pitkän aikajänteen tarpeisiin.
(16.06.) Oivallus-hankkeeseen haastatellut yritysjohtajat pitävät tiedon hyödyntämistä, verkostoitumista ja asiakkaan kuuntelemista tärkeimpinä taitoina, joita tarvitaan tulevaisuuden työelämässä.
(17.03.) Opetusministeriössä on käynnissä hanke, jossa kehitetään mallia tohtorikoulutuksen määrän ennakoimiseksi.
(23.02.) Tulevaisuuden osaamistarpeita ennakoiva Oivallus-hanke jalkautuu tänä keväänä yrityksiin eri puolille Suomea. Uusia ideoita osaamisteemoihin haetaan myös Atlantin takaa.
(01.06.) Maailmanlaajuinen verkostoituminen edellyttää työpaikoilla yhä monipuolisempaa kielitaitoa. Englannin vahva asema säilyy ja korostuu entisestään, mutta venäjän osaajien tarve kasvaa kaikkein...
(22.04.) Henkilöstön kehittäminen yrityksissä on nykyisin paljon laajempaa ja monipuolisempaa kuin vain osallistumista perinteiseen luokkamuotoiseen koulutukseen. Erityisesti verkko-oppimisen suosio kasvaa.
(18.01.) Opetusministeriön asettama työryhmä ottaa 8.12.2009 päivätyssä muistiossaan kantaa opintotukijärjestelmän rakenteelliseen kehittämiseen tavoitteena päätoimiseen opiskeluun kannustaminen...
(26.10.) Opetusministeriö on pyytänyt Elinkeinoelämän keskusliitolta EK:lta näkemyksiä yliopistolaitoksen uudistamiseen liittyvistä kysymyksistä. EK:n kommenttien pohjana on opetusministeriön työryhmän...
(14.09.) Pyydettynä lausuntona Elinkeinoelämän keskusliitto EK toteaa selvitysryhmän raportista ”Lisää liiketoimintaosaamista korkeakoulusta” seuraavaa:
Mitä tavoitteita Suomessa tulisi asettaa työelämän osaamistarpeiden entistä paremmalle ennakoinnille?
Tässä EK:n vastaus
Kuvia ja audiovisuaalisia ärsykkeitä tulvivassa maailmassa pelkkä luku- ja kirjoitustaito ei riitä. Tarvitaan myös visuaalista lukutaitoa. Se on tulevaisuuden osaamista, jota kouluissa ei vielä järjestelmällisesti opeteta ja jonka kansantaloudellista merkitystä ei ainakaan Suomessa ymmärretä, kirjoittaa taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén syyskuun Primassa.