Palvelujen uudistaminen
Julkiset markkinat avautuvat – kuntapalvelut uudistuvat
Kuntasektorilla on suuri merkitys Suomen palvelumarkkinoille. Kuntien toimenpiteet vaikuttavat suoraan palvelurakenteisiin. Perinteisen toimintamallin mukaan kuntapalvelut on pyritty tuottamaan kuntien omana toimintana.
Palvelujen saatavuuden turvaamiseksi palvelurakenteita on kuitenkin välttämätöntä uudistaa. Suomi on suuren haasteen edessä: väestön ikääntyessä palvelutarve kasvaa voimakkaasti, ja samaan aikaan talouden taantuma kiristää kuntataloutta kovalla otteella.
Yksityistä palvelutuotantoa tarvitaan välttämättä julkisen rinnalle. Palvelutuotantoon tarvitaan myös kokonaan uudenlaista ajattelua ja uusia innovaatioita, esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotka on perinteisesti tuotettu kunnan palveluina.
Markkinat vielä hyödyntämätön voimavara
Arvioidaan, että kuntasektorin oman palvelutuotannon määrä kasvaisi jopa 19 miljardilla eurolla vuoteen 2016 mennessä, jos kuntien ostopalvelujen osuus säilyisi nykytasollaan. Se merkitsisi kuntien henkilöstömäärän kasvua nykyisestä 490 000:sta 715 000:een. Tällainen kehityskulku on kestämätön.
Käytäntö osoittaa, että julkinen sektori oppii yksityiseltä ja yksityinen sektori julkiselta uusia toiminta- ja työskentelytapoja. Erilaisuus on voimavara. Markkinat ovat vielä suurimmaksi osaksi hyödyntämätön voimavara kuntapalvelujen tehostamisessa.
Palvelujen kehittäminen nostettava Paras-hankkeen keskiöön
Keväällä 2005 käynnistynyt kunta- ja palvelurakenneuudistus (ns. Paras-hanke) on vauhdittanut myönteistä kehitystä Suomen kuntarakenteessa ja nostanut keskusteluun julkisten palvelujen tuottamiseen liittyvät kysymykset.
Paras-hankkeen ansiosta kuntia on yhdistynyt suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja kuntien määrä on vähentynyt. Sen sijaan palvelujen kehittäminen on vasta lähtökuopissa. Nyt tarvitaan keskustelua siitä, mitkä ovat kuntien ydintehtävät ja mitkä kuntien vastuulla olevat palvelut yksityinen sektori voi tuottaa.
Pääministeri Matti Vanhasen kakkoshallitus on niin ikään korostanut, että Paras-hankkeen jatkotyössä on tarvetta keskittyä kuntien palvelurakenteen muuttamiseen ja erityisesti yksityisen sektorin hyödyntämiseen.
Lue lisää Paras-hankkeesta
Ammattimaista otetta hankintoihin
Ammattimaisesti toteutetut hankinnat ovat olennainen osa julkisten markkinoiden avaamista kilpailulle. Julkisten hankintojen osaamisen kehittämiselle on kunnissa suuri tarve. On tärkeää, että hankinnoissa löydetään oikea tasapaino hinnan ja laadun välillä.
Huolellinen valmistautuminen kilpailutukseen ja selkeä tarjouspyyntö ovat onnistuneen hankintaprosessin lähtökohtia. Hankintayksikön hyvä tuntemus markkinoista auttaa täsmentämään kilpailutuksen tavoitteita.
Jos kyseessä on peruslaatuisen palvelun hankinta, valintakriteerinä voi olla edullisin hinta. Mutta jos korkea laatu on keskeistä palvelun toteuttamisessa, hinnan painoarvoa on pienennettävä.
Tarjouspyynnöt houkuttelemaan yrityksiä
Hankintapäätöstä tehtäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota laatutason määrittelyyn ja sen ilmaisemiseen sanallisesti. Tarjouspyynnöt olisi laadittava sellaisiksi, että ne houkuttelevat alan kaikkia yrityksiä osallistumaan kilpailutuksiin.
Yhteistyö kantaa hankinta-asioissakin hedelmää: julkisen sektorin ja yksityisten yritysten kannattaa käydä vuoropuhelua jo ennen kilpailutuksen käynnistämistä siitä, mitä kilpailutuksella haetaan. Kun myyjä ymmärtää, mitä ostaja haluaa, ja ostaja ymmärtää, mitä myyjällä on tarjota ratkaisuksi erilaisiin tarpeisiin, väärinkäsityksille jää vähemmän sijaa.
Lue lisää julkisista hankinnoista EK:n nettisivuilta.
Parempaa laatua pienemmillä kustannuksilla
Monissa palveluissa voidaan kilpailuttamalla saavuttaa kustannussäästöjä ja parempaa laatua. Se on mahdollista myös kuntapalveluissa, jos yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö toimii hyvin.
Julkinen sektori määrittää hankkimiensa palvelujen laadun sekä hinnan ja laadun keskinäisen painotuksen. Se voi siis aina määrätä, millaista palvelu on laadultaan.
Silloin, kun palvelu annetaan yksityisen sektorin tuotettavaksi, julkisen sektorin on järkevää asettaa laadulle tarpeelliset vähimmäisvaatimukset. Muutenkin laatutekijöille voidaan antaa merkittävä painoarvo kilpailutettaessa palvelun tuottamisesta kiinnostuneita yrityksiä. On tärkeää, että julkinen sektori osaa pyytää sitä, mitä se haluaa.
Läpinäkyvät kustannukset takaavat reilun pelin
Palvelujen kehittäminen edellyttää, että kuntapalvelujen kustannusten läpinäkyvyyttä lisätään. Yksityisen sektorin osallistuminen kunnan palvelutuotantoon lisää läpinäkyvyyttä.
Julkiselle sektorille aiheutuvia kustannuksia laskettaessa ei aina osata ottaa huomioon kaikkia todellisia kuluja, joita tietyn palvelun tuottamisesta syntyy. Esimerkiksi erilaisia ”piilokuluja”, kuten vuokria, voi jäädä laskelmista pois tai tuotannossa tarvittavalle pääomalle ei lasketa edes kohtuullista tuottoa.
On tärkeää, että palvelujen erilaisten tuotantotapojen vertailu perustuu todenmukaisiin laskelmiin. Näin myös lopputulos vastaa todellisuutta.
Palvelun järjestäminen ja tuottaminen eri asioita
Julkisten palvelujen tuottavuudessa on paljon kohentamisen varaa. Elinkeinoelämä kannustaa kuntia näkemään ne mahdollisuudet, joita voidaan saavuttaa yksityisen palvelutuotannon kautta. Yksityiset yritykset toimivat tehokkaasti ja tuottavasti, koska muuten yritykset eivät pärjää markkinakilpailussa.
Palvelutuotannon uudistamisessa on ymmärrettävä, että vastuu lakisääteisten palvelujen järjestämisestä on eri asia kuin kysymys siitä, kuka palvelun tuottaa.
Julkinen sektori voi palvelun järjestäjänä kontrolloida palvelun tuottajan toimintaa juuri niin paljon kuin se haluaa. On kaikkien osapuolten etu, että asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutumista seurataan aktiivisesti ja toimintaa kehitetään yhdessä niin, että lopputulos miellyttää kaikkia.
Kunnalla on lakisääteinen vastuu järjestää palvelut, mutta useita vaihtoehtoja tuottaa ne. Myös palvelujen osto yksityiseltä sektorilta tapahtuu kunnan valvonnassa. Hankintasopimuksen voimassaoloaikana palvelua voidaan kehittää edelleen palvelun järjestäjän, tuottajan ja käyttäjän keskinäisellä palautteela ja vuorovaikutuksella.
Asiakas haluaa valita
Asiakkaan valinnanmahdollisuuksien lisääminen parantaa palvelujärjestelmän tehokkuutta ja lisää asiakastyytyväisyyttä. Yksi käytännön väline kuntalaisten valinnanmahdollisuuksien lisäämiseen on palvelusetelin hyödyntäminen. Elokuun 2009 alusta kunnat voivat käyttää palveluseteliä lähes kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Lue lisää palvelusetelistä…
Monet EK:n jäsenliitoista toimivat kunnille palveluja tuottavilla aloilla. Tutustu ja lue lisää (linkit oikealla nostossa jäsenliittoja-kohdassa).
Viimeksi päivitetty:04.03.2010
