Leif Fagernäs eurovaalien alla: Sosiaalista Eurooppaa ei ole ilman kilpailukykyä

21.04.2009

EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs antaa Euroopan unionille tunnustusta siitä, että jäsenmaat ovat pystyneet samansuuntaiseen politiikkaan ja toimintaan meneillään olevan talouskriisin aikana. Tämä on suuri saavutus, kaikkien jäsenmaiden kiistaton etu ja erityisen tärkeää Suomen kaltaiselle pienelle maalle. Ilman EU-jäsenyyden tuomaa vakautta syrjäinen Suomi olisi vielä suuremmassa kiipelissä.

– Toivottavasti tämä muistetaan EU-parlamenttivaalien lähestyessä. Tuore Eurobarometri ainakin kertoo, että 72 prosenttia suomalaisista tuntee olonsa tässä tilanteessa turvallisemmaksi, jos talouspoliittisista toimista sovitaan koordinoidusti muiden EU-maiden kanssa, Fagernäs sanoi tiistaina Helsingissä. Hän esitteli elinkeinoelämän viestejä vaalikeskusteluun.

– EU:ta voi joskus aiheellisesti arvostella kurkkudirektiiveistä ja lyhytnäköisistä päätöksistä, mutta kokonaisuutena jäsenyyden hyödyt ovat kiistattomat. EU:n politiikka – samoin kuin kansallinen politiikka – on yhtä huonoa tai hyvää kuin päätöksentekijät. Sen vuoksi on tärkeää äänestää kesän EU-vaaleissa ja varmistaa Suomelle taitavat edustajat. Parlamentti käyttää kasvavaa valtaa, ja päätökset vaikuttavat suoraan myös suomalaiseen yhteiskuntaan.

– Myös euro on ollut menestys kansalaisille ja kansantaloudelle, vaikka juuri nyt sen tilapäinen vahvistuminen esimerkiksi suhteessa Ruotsin kruunuun aiheuttaa ongelmia. Pidemmässä juoksussa euro on kuitenkin ollut vakaa valuutta, joka on hillinnyt inflaatiota, laskenut korkoja ja tarjonnut yrityksille ennustettavan investointiympäristön. 

Kilpailukyky kirkkaaksi johtotähdeksi

Fagernäs on harmissaan siitä, että eurooppalaisessa keskustelussa kilpailukyky ja ns. sosiaalinen Eurooppa nähdään usein vastakohdiksi. Näkemys on virheellinen: ihmisten hyvinvointia ei voi edistää ilman toimivaa taloutta, talouskasvua ja menestyviä yrityksiä. Euroopassa on sitä paitsi vahvat perinteet taloudellisen kasvun ja sosiaalisen kehityksen yhdistämisessä.

– Elinkeinoelämä esittää, että unionin toimintaa ohjaamaan laaditaan selkeä ja konkreettinen kilpailukykystrategia. Sen painopisteitä olisivat taloudellisen integraation syventäminen, innovaatioiden, osaamisen ja yrittäjyyden vahvistaminen, kestävä ilmasto-, energia- ja ympäristöpolitiikka sekä avoimet markkinat ja protektionismin torjunta. EK on listannut kaikkiaan 50 konkreettista suositusta kilpailukykytavoitteen saavuttamiseksi. Niistä on hyötyä Suomelle ja koko Euroopalle.

–  Hallituksen viime viikolla julkistama EU-selonteko on hyvä pohja kansalliselle EU-politiikalle, mutta tavoitteet vaativat vielä täsmentämistä. Elinkeinoelämän suositukset tulee hyödyntää tässäkin yhteydessä.

– Suomella on valtavasti osaamista ja mahdollisuuksia esimerkiksi palvelukaupassa, jos sisäiset rajat todella poistuvat ja markkinoita voidaan avata edelleen. Myös EU:n innovaatiopolitiikalla ja tutkimusrahoituksella saataisiin ihmeitä aikaan, jos toimintaa tehostetaan ja resursseihin todella satsataan. Näissä asioissa tarvitaan selkeät kansalliset tavoitteet, Fagernäs painotti.

EK:n näkemykset on koottu vihkoseen Vahva EU – menestyvä Suomi (pdf).

Etusivu

Takaisin

Tulosta