Tietoyhteiskunta

Tieto- ja viestintätekniikalla on yhä suurempi merkitys yritysten, kansalaisten ja julkishallinnon arjessa. Elämme tietoyhteiskunnassa, jossa keskeiset prosessit ja ihmisten välinen vuorovaikutus perustuvat pitkälti sähköisen viestinnän ja tietotekniikan hyödyntämiseen.

Tietotekniikkaa soveltamalla voidaan tehostaa tuotantoa, parantaa palveluja, luoda uusia toimintatapoja ja synnyttää uutta osaamista. Tällä voidaan puolestaan parantaa yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä, avata uusia markkinoita ja löytää lisää liiketoimintamahdollisuuksia. 

Suomi nousi vuosituhannen vaihteessa tietoyhteiskuntakehityksen mallimaaksi, mutta nyt olemme pudonneet kehityksen aallonharjalta. Tarvitaan tiikerinloikka, jolla maamme nostetaan takaisin kehityksen kärkeen ja koko yhteiskunta sitoutuu tieto- ja viestintätekniikan määrätietoiseen hyödyntämiseen.

Vasta toimintatapojen muutos tuottaa hyötyä

Elinkeinoelämä korostaa toimintatapojen ja -prosessien uudistamista tietoyhteiskuntakehityksen vauhdittamiseksi. Yritysmaailman kokemukset osoittavat, ettei pelkkä teknologiaan investoiminen riitä. Hyöty tulee siitä, miten ja mihin uutta teknologiaa käytetään verkostoituneesti.   

Tietoyhteiskunta antaa julkiselle hallinnolle mahdollisuuden parantaa asiakaspalvelua, lisätä tuottavuutta ja tehokkuutta sekä kohdentaa voimavaroja rutiineista henkilötyötä vaativiin palveluihin.

EK:n tavoitteena on, että tieto- ja viestintäteknologian mahdollistamia uusia innovaatioita ja toimintamalleja kehitetään ja otetaan käyttöön entistä laajamittaisemmin.

Kilpailun on toimittava hyvin tietotekniikka- ja viestintäpalvelumarkkinoilla. Toimiva kilpailu varmistaa, että asiakkaat saavat laadukkaita palveluja kohtuuhintaan. Alan toimijoille tulee tarjota houkutteleva ja kannattava liiketoimintaympäristö.

Reaaliaikainen talous parantaa tuottavuutta

Tuottavuus paranee, kun tuotannossa korvataan muuta pääomaa uutta teknologiaa sisältävällä pääomalla. Siirtyminen niin sanottuun reaaliaikaiseen talouteen on yksi merkittävä keino tuottavuuden parantamiseksi.

Reaaliaikaisessa taloudessa organisaatio toteuttaa toimintojaan – suunnittelua, hallintoa, taloushallintoa, tilauksia, toimituksia, laskutusta, rahaliikennettä, viranomaisyhteyksiä, viestintää – mahdollisimman kattavasti digitaalisesti tietoverkoissa.

Hyvä esimerkki tuottavuushyödystä on verkkolasku. Sen laajamittainen käyttö ja kytkeminen taloushallinnon järjestelmiin säästää valtavasti kustannuksia ja hyödyttää koko kansantaloutta.

Elinkeinoelämä odottaa konkreettisia tuloksia

Matti Vanhasen kakkoshallituksen ohjelmassa on useita merkittäviä kirjauksia tietoyhteiskunnan edistämiseksi.

Valtioneuvosto päätti kesällä 2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosille 2007–2011. Viestintäministeri Suvi Lindénin johtama Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta hyväksyi sen pohjalta Arjen tietoyhteiskunnan toimintaohjelman, johon on kytketty lukuisia konkreettisia hankkeita. Neuvottelukunnan alaisuudessa työskentelee kuusi työryhmää edistämässä käytännön toimia.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi asetti huhtikuussa 2009 Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelma). Tavoitteena on edistää hallituksen maaliskuussa hyväksymän kannanoton mukaisesti julkisen hallinnon sähköistä asiointia siten, että se on yrityksille ja kansalaisille mahdollista kaikissa keskeisissä palveluissa vuoteen 2013 mennessä. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta teki linjauksen SADe-ohjelman toimenpiteiden käynnistämisestä kesäkuussa 2009.

Elinkeinoelämä painottaa konkreettisten tulosten aikaansaamista tietoyhteiskuntahankkeista. Erityisen tärkeää on vauhdittaa juuri sähköistä asiointia.

YritysSuomi.fi -portaalin uudistaminen ja siihen kytkeytyvä asiointitilin kehittäminen ovat yrityksille merkittäviä hankkeita. Varsinkin pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitetut palvelut tulee nostaa näkyvästi esiin.

Sääntely ei saa jarruttaa palvelujen kehittämistä

Sähköistä viestintää, sähköisiä palveluja ja asiointia sekä sähköistä kaupankäyntiä ohjaa laaja leegio lainsäädäntöä. Nopea tietoyhteiskuntakehitys on monin osin johtanut siihen, että lainsäädäntö rajoittaa tarpeettoman usein uusien palvelujen, innovaatioiden, toimintatapojen käyttöönottoa ja tietoyhteiskunnan suomien mahdollisuuksien hyödyntämistä.

Elinkeinoelämä pitää tärkeänä, että lainsäädäntöä uudistetaan vastaamaan kehittyvän tietoyhteiskunnan tarpeita. Uusia palveluja ja toimintatapoja pitää voida kehittää samanaikaisesti, kun vähennetään ylenpalttista hallinnollista taakkaa ja byrokratiaa.

Viimeksi päivitetty:28.06.2010

Etusivu

Takaisin

Tulosta