Markkinalähtöinen taajuushallintomalli (EK/497/2008)

30.05.2008

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Elinkeinoelämän keskusliitolta lausuntoa viestintäministeri Lindénin nimittämän työryhmän tekemästä ehdotuksesta, joka käsittelee käytännön toimenpiteitä sähköisillä viestintämarkkinoilla käytettävien radiotaajuuksien käytön kehittämiseksi sekä toimenpiteiden edellyttämiä lainsäädäntömuutoksia.

Yleistä

Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää myönteisenä, että ministeriö on ripeästi käynnistänyt pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmaan kirjatut asiaan liittyvät toimet. Hallitusohjelmassa todetaan muun muassa, että radiotaajuuksien käyttöä uudistetaan maltillisesti joustavampaan ja tehokkaampaan suuntaan ja että nykyiset taajuuksien myöntämismenettelyt arvioidaan.

Tieto- ja viestintätekniikalla on kasvava merkitys kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon toimijoiden arkipäivässä. Suo­messa tuottavuuskehitys perustuu pitkälti sähköisen viestinnän ja tietotekniikan hyödyntämiseen. Uuden tekniikan soveltaminen parantaa tuotteiden ja palveluiden tarjontaa ja saatavuutta sekä luo uu­sia toimintatapoja ja uutta osaamista. Myös julkishallinnolle tietoyhteiskunta antaa mahdollisuuden parantaa palveluja ja lisätä tuottavuutta. Taajuuksien käytöstä tehtävät ratkaisut ovat merkittäviä ja määrittelevät osaltaan sähköisen viestinnän ja viime kädessä koko yhteiskunnan kehityssuuntaa.

Kun tehdään kansallisia päätöksiä taajuuksiin liittyvistä kysymyksistä, on otettava huomioon edellisellä hallituskaudella laajapohjaisesti valmisteltu tietoyhteiskuntastrategia sekä valtioneuvoston periaatepäätös viime kesältä kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007 – 2011. Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta hyväksyi tänä keväänä toimintaohjelman vuosille 2008 - 2011 strategiassa ja periaatepäätöksessä esitettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi.

EK:n käsityksen mukaan sähköistä viestintäkenttää koskevassa päätöksenteossa tärkeänä näkökohtana tulee olla käyttäjäintressi; viestintäpalvelujen tuoma lisäarvo kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyödyksi. Kaikkien käyttäjäryhmien intressissä on hyvät, kohtuuhintaiset ja monipuoliset viestintäpalvelut. Sähköisen viestintäalan kilpailun tulee olla toimivaa ja viestintäalan kehityksen tulee tukea yleisiä kasvutavoitteita, palvelukehitystä, innovaatioita ja tuottavuuskehitystä unohtamatta sähköisen viestintäkentän merkittävää roolia kilpailukyvyn edistämisessä. Taajuuspolitiikan tulee tukea näitä tavoitteita.

EK pitää tärkeänä, että huolta kannetaan toisaalta myös viestintäkentän toimijoiden sekä laite- ja verkkovalmistajien hyvistä toimintaedellytyksistä.

Työryhmän ehdotuksesta

Työryhmän ehdotus on tasapainoinen kokonaisuus ja luonteva jatko taajuuksien hallinnosta ja käytöstä käytyyn keskusteluun eri tahoilla. Työryhmä ei ota kantaa ehdotustensa käyttöönottoon.

Ehdotusta valmistellessaan työryhmä on perehtynyt mm. muiden EU-maiden taajuushallintokäytäntöihin. Merkittävänä havaintona todettiin, että käytetty taajuushallintomalli, kauneuskilpailu, huutokauppa tai hallinnollinen kannustemaksu, ei vaikuta olennaisesti taajuuksien käytön tehokkuuteen eikä palvelujen hintaan. Tältä pohjalta voidaan pitää perusteltuna, että markkinaehtoisen taajuushallintomallin toimivuus testataan tapauskohtaisesti kyseessä olevalla ensi vuoden alusta muusta käytöstä vapautuvalla 2,5 – 2,69 GHz:n taajuuskaistalla, kunhan taajuuskaistan käytön reunaehdot määritetään riittävän tarkasti. Käytetyn mallin ei tule kuitenkaan ohjata tulevia taajuuspäätöksiä. Muilla taajuuskaistoilla toteutettava taajuushallintomalli tulee valita hyvin perusteltuna tapauskohtaisesti, kun asia tulee ajankohtaiseksi.

Jos taajuuskaistan toimiluvat myönnetään markkinaehtoisesti, on huutokauppajärjestelmä hallinnollista kannustemaksua kannatettavampi vaihtoehto. Hallinnollisessa kannustemaksussa yhdistyy taajuuksien korkeampi hinta ja kauneuskilpailun haasteet, neutraalisuuden ja läpinäkyvyyden varmistaminen. EK pitää tärkeänä, että huutokauppamaksu maksettaisiin tasaerin vuosittain koko toimilupakauden kuluessa, jolloin vältytään suurelta etupainotteiselta maksulta juuri siinä vaiheessa, kun toimijan on muutenkin investoitava taajuusalueen käyttöön ottamiseksi.

Huutokauppamallin käyttöönoton ehdoksi tulee ehdottomasti asettaa, että huutokaupan tavoitteena ja tuloksena ei saa olla valtion tulokertymän kasvattaminen. Huutokauppajärjestelmä tulee rakentaa siten, että se on valtiontalouden kannalta kustannusneutraali. Valtiovarainministeriö vastustaa luonnollisesti tätä ehdotusta. Tietoyhteiskuntakehityksen vauhdittamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää on, että alan toimijakentälle kokonaisuudessaan ei tule sälyttää uusia kustannuksia katettaviksi. Viime kädessä kuitenkin asiakkaat, kansalaiset, yritykset ja julkishallinto maksavat kaikki uudet kustannukset kohoavina viestintäkuluina. Käyttäjien viestintäkustannukset ovat viestinpalvelujen käytön lisääntyessä ja monipuolistuessa jo muutenkin pitkän trendin kasvu-uralla.

Huutokaupoista kertyvät tulot tulee korvamerkitä sähköisen viestintäkentän toiminnan kehittämiseen. Tuloilla voitaisiin tukea esimerkiksi taajuuksien uudelleenjärjestelyä ja sellaisia muutoksia, joissa käyttöä siirretään uusille taajuuskaistoille taajuuksien käyttötarkoituksen muuttuessa. Työryhmän ehdotuksessa viitataan mahdollisuuteen rahoittaa tuloilla yleispalveluvelvoitteen mukaisten sähköisten viestintäpalvelujen tarjoamista sellaisilla alueilla, joilla se ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa. Viestintäpalvelujen tarjoaminen haja-asutusalueilla tulee entistä haastavammaksi tulevaisuudessa, jos ja kun toteutuu viestintäministeri Lindénin laajakaistaseminaarissa juuri toukokuussa esittelemä linjaus. Siinä kaikille asiakkaille kotitaloudet mukaan lukien taataan yleispalvelun minimitasona yhden Mbit/s:n laajakaistayhteys. Tämä edellyttää vakavaa pohdintaa julkisen vallan roolista liiketaloudellisesti kannattamattoman palvelun rahoittamisessa.

Työryhmän ehdotuksessa esitetyt huutokaupan ehdot ovat kannatettavia. Kyseessä olisi neljä 15 vuoden pituista valtakunnallista toimilupaa, joista yksi varattaisiin uudelle toimijalle. Kukaan toimija ei voisi saada yhtä useampaa toimilupaa. Toimiluvat oikeuksineen ja velvollisuuksineen olisivat siirrettävissä edelleen tietyin reunaehdoin.

Toimiluvat myönnettäisiin lähtökohtaisesti teknologia- ja palveluriippumattomuuden periaatetta soveltaen tiettyyn rajaan asti. Reunaehtoina ovat mm. häiriöttömyyden varmistaminen, CEPTin taajuusaluetta koskeva suositus, komission päätökset ja kansainvälisten sopimusten rajoitteet. Ei sovi myöskään unohtaa yleistä harmonisointitavoitetta taajuuksien käytön tehostamiseksi.

Riippumatta siitä, kuka omistaa, hallinnoi ja käyttää ao. taajuusaluetta, on oltava mahdollisuus valvoa toimintaa, toteuttaa korjaavia toimenpiteitä ja estää väärinkäytöksiä.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto
Toimintaympäristö

Jukka Ahtela
Johtaja

Etusivu

Takaisin

Tulosta