Laajakaista kaikkien ulottuville – kansallinen toimintasuunnitelma tietoyhteiskunnan
infrastruktuurin parantamiseksi – selvitysmiehen ehdotus 15.9.2008 (EK/650/2008)

29.10.2008

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Elinkeinoelämän keskusliitolta lausuntoa selvitysmiehen ehdotuksesta asiakokonaisuuden jatkovalmistelua varten.

Yleistä

Elinkeinoelämän keskusliitto EK suhtautuu selvitysmiehen ehdotuksen tavoitteisiin myönteisesti. Ehdotuksen pitkän aikavälin tavoite 100 megabitin kiinteä laajakaistaverkkoyhteys on haasteellinen ja sen saavuttamiseksi tarvitaan rohkeita toimia. Tavoite on yksi virstanpylväs aidon tietoyhteiskunnan toteutuksen tiellä. Nyt on tartuttava toimeen tietoyhteiskuntakehityksen ja siitä saatavien merkittävien hyötyjen realisoimiseksi, palvelukehityksen edistämiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi.

Ehdotuksessa esitetty vuoden 2010 tavoitetaso yhden megabitin laajakaistasta yleispalveluna ja toimet tavoitetason saavuttamiseksi ovat pääsääntöisesti kannatettavia. Suuremman huolen aiheuttaa vuoden 2015 tavoitetason saavuttaminen. Näin haasteellisen tavoitteen asettaminen on yleisellä tasolla kannatettava, keinovalikoimaa sen sijaan on syytä arvioida perusteellisemmin ja kriittisellä silmällä.

Kysyntä ja tarjonta

Voidaan perustellusti kysyä, onko vuoden 2015 tavoitteeksi ehdotettu 100 megabitin laajakaistaverkkoyhteys enintään kahden kilometrin etäisyydelle vähintään 99 prosentilla vakituisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon toimijoiden vakituisista toimipaikoista oikea tavoitetaso.

Laajakaistan yrityskäyttö kasvaa voimallisesti, kuluttajakäyttö lisääntyy nopeasti ja julkisia palveluja viedään vauhdilla verkkoon. Jos tulevien teräväpiirtoisten televisio-ohjelmien jakelu siirtyy merkittävässä määrin laajakaistaverkkoon, kapasiteettitarve kasvaa nopeasti.

Asiakaskentän tarpeiden arvioinnissa tulisi kuluttajatarpeen rinnalla esitettyä näkyvämmin painottua yritysten ja myös julkishallinnon nopeasti kasvavat tarpeet. Suomessa on yli 250.000 yritystä, joiden elinkeinotoiminta on entistä tietoliikennekriittisempää. Yrityskentässä ja julkishallinnossa korostuu viestintäyhteyksien toimintavarmuus ja luotettavuus.

Teknologia

Ehdotuksessa on kategorisesti päädytty siihen, että laajakaistan runkoverkko toteutettaisiin valokuitu- ja kaapeliverkkoratkaisuna. EK:n mielestä toteutuksessa ei tule rajautua pelkästään tiettyihin teknologioihin. On pystyttävä hyödyntämään myös langattomia ratkaisuja silloin, kun ne ovat teknisesti ja taloudellisesti perusteltuja. Nähtävissä on, että langattoman teknologian tiedonsiirtokapasiteetti lisääntyy nopeasti. Esimerkiksi 2010-luvun alkupuolella markkinoille tulevissa LTE-verkoissa (Long Term Evolution) päästään selvitysten mukaan jo 100 megabitin nopeuteen. Langattoman teknologian käyttö on sallittava rinnakkaisena ratkaisuna. Se antaa myös uusia joustavia käyttömahdollisuuksia mm. liikkuvan työn ja vapaa-ajan käytön yhteydessä.

Ehdotuksessa rajataan runkoverkon enimmäisetäisyys asiakkaasta kahteen kilometriin. Asiakkaan kontolle jää tämän jälkeen tilaajayhteyden hankkiminen. Asiassa tulisi olla joustavampi siten, että olisi mahdollista toteuttaa asiakkaan tilaajayhteys myös kahta kilometriä pidempänä rajattuna kuitenkin siten, että asiakkaan tilaajayhteyden maksuvelvoite rajoittuisi ehdotuksen mukaiseen enintään kahteen kilometriin.

TV-ulottuvuus

Televisiotoimintaa koskevia päätöksiä ollaan tekemässä useissa eri yhteyksissä. Näitä ovat mm. toimilupapäätökset, televisiomaksun kohtalo ja taajuuspäätökset. Muita TV-toimintakenttään vaikuttavia tekijöitä ovat TV-päätelaitteisiin kohdistuvat muutospaineet, investointipaineet ja -halukkuus, teräväpiirtotekniikan yleistyminen, maanpäällisen jakelun pakkaustekniikan kehittyminen, mobiilikäyttö, käyttötottumusten muuttuminen jne.

Jos esimerkiksi TV-lähetysten jakelu teräväpiirron yleistyessä siirtyy huomattavassa määrin laajakaistaverkon kautta tapahtuvaksi, joudutaan arvioimaan nykyisten TV-jakelun käytössä olevien taajuusalueiden käyttötarkoitusta. Tällöin tulee mm. arvioitavaksi, miten laajassa määrin taajuuksia voidaan ohjata mobiilikäyttöön. TV-kentän matalat taajuudet ovat erinomaisen käyttökelpoisia ja kustannustehokkaita verrattuna korkeisiin taajuuksiin mobiilin laajakaistan välittämisessä suurelle peittoalueelle. Kaikki tämä tulee ottaa huomioon päätöstä tehtäessä.

Investoinnit

Eri tahoilta on esitetty arvioita, että ehdotuksessa arvioidut investointitarpeet ehdotettuja teknologioita käyttäen saattavat olla selvästi alakantissa.

Laajakaistatarjontaan kytkeytyvien investointien ja jatkuvan toiminnan ylläpidon on oltava alan toimijoille liiketaloudellisesti kannattavaa toimintaa. On kysyttävä, riittääkö suuren yhteysnopeuden kantaverkolle niin paljon käyttöä ja kysyntää, että toiminta on sekä kannattavaa että verkon käyttö on asiakkaille kohtuuhintaista.

Jos todelliset kantaverkkoinvestoinnit uhkaavat muodostua selvästi arvioitua suuremmiksi, on tavoitetasoa pystyttävä tarkistamaan. Muutoin investoinnit hiipuvat ja laajakaistayhteyden hinta voi nousta käyttäjille kohtuuttomaksi.

Investointeihin ja niiden rahoittamiseen liiketaloudellisesti kannattamattoman yli 95 %:n peitto-osuuden ylittävän runkoverkon osalta liittyy monta avointa asiaa: taajuushuutokauppa, huutokauppatulojen ohjaaminen valtiontukena runkoverkkoinvestointeihin, kuntien, maakuntien ja EU:n rakennerahastojen tukiosuuden osoittaminen investointeihin sekä operaattoreilta mahdollisesti perittävä televerkon tasausmaksu investointien rahoittamiseksi. EK:n mielestä on kyseenalaista, onko nyt esitetty ratkaisumalli toimiva.

Kilpailu

Kilpailun toimivuus laajakaistatarjonnassa on varmistettava. Toimivan kilpailun on toisaalta turvattava investoinnit ja palvelukehitys ja toisaalta mahdollistettava, että palvelut ovat yritysten, julkishallinnon ja kuluttajien käytössä kohtuullisin kustannuksin. Kilpailun toimivuus on varmistettava myös verkkovierailutilanteissa.

Julkinen tuki - taajuushuutokauppa - tasausmaksu

Lähtökohtaisesti julkinen tuki vääristää aina kilpailua. Sen vuoksi tarvittavan tuen määrä tulisi pyrkiä minimoimaan. Yhtenä keinona tässä voi toimia aiemmin mainittu langattomien ratkaisujen hyödyntäminen tapauksissa, joissa se ovat teknisesti ja taloudellisesti perusteltua.

Viime vuosina harjoitetun viestintäpolitiikan linjana on ollut, että verkot rakennetaan kaupallisesti. Nyt tähän linjaukseen ollaan tekemässä selkeä muutos. Jos julkista tukea aletaan ohjata verkkoinvestointeihin, on EK:n mielestä hyvin tarkkaan harkittava, mistä lähteistä julkiset varat ohjataan. Tietoliikenneverkot ovat koko yhteiskunnan kannalta entistä kriittisempää infrastruktuuria, jonka toimintavarmuus on ensiarvoisen tärkeää. Verkoilla on merkittävä huoltovarmuusulottuvuus. Myös EU:n rakennerahastovaroja on pyrittävä hyödyntämään täysimääräisesti investointien rahoittamisessa.

EK vastustaa ehdotukseen sisältyvää tasausmaksua, joka olisi toimijoihin kohdistettava, mutta lopulta asiakkaiden maksettavaksi tuleva uusi veronluonteinen maksu. Se muodostaisi ennakkotapauksen ja saattaisi olla ei-toivottava esimerkki EU:ssa ja kansainvälisesti uudelle verokäytännölle, joka laajasti käytettynä hidastaisi viestintämarkkinoiden yleistä kehitystä.

Ehdotuksen mukainen taajuushuutokauppatulojen ja taajuusmaksujen kytkentä olisi normaalien markkinamekanismien vastainen käytäntö.

Alueelliset toimijat

On tärkeää, että alueelliset julkishallinnon toimijat, maakuntien liitot ja kunnat osallistuvat ja sitoutuvat laajakaistan kehittämiseen. Tässä tarvitaan myös valtakunnantasoista koordinointia.

Maankäytön suunnittelu - rakentamisen sääntely - muu sääntely

EK tukee ehdotuksen kohtia, joissa ehdotetaan tiivistettäväksi ympäristöministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteistyötä laajakaistarakentamisessa. Laajakaista on perusinfrastruktuuria ja se on otettava huomioon maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa. Se koskee sekä kaavoitusta että rakentamismääräyksiä.

Uudisrakentamisessa ja peruskorjaustoiminnassa tulisi edellyttää nopean laajakaistayhteyden rakentamista kaikissa tapauksissa sekä vakituisiin asuntoihin että yritysten ja julkishallinnon toimijoiden vakituisiin toimipaikkoihin.

Valokuituun perustuvat laajakaistaverkot kannattaisi rakentaa haja-asutusalueilla samaan aikaan uusien viemäriverkkojen kanssa. Yhdistämällä tietoliikennekaapelointi viemäriverkon kaivamiseen voisivat paikalliset vesiosuuskunnat rakennuttaa valokuituverkkoja marginaalikustannuksin siitä, mitä erillisen verkoston rakennuskulut olisivat. Ministeriö julkisti asiasta selvityksen viime toukokuussa ja suositti yhteisrakentamista. Asian edistämiseksi voitaisiin vakavasti harkita voimakkaampia toimia esimerkiksi ohjeistusta kehittämällä.

Oikeusministeriön valmistelussa on asunto-osakeyhtiölain uudistamien. Laissa tai sen perusteluissa tulisi olla kohta, jonka mukaan päätös asunto-osakeyhtiön laajakaistan hankinnasta tulisi tulkita sellaiseksi perusparannustoimeksi, josta päättämiseen riittäisi yhtiön osakkeiden 2/3:n enemmistö yhtiökokouksessa.

Hankkeen väliarviointi

Kun tehdään päätös asiassa etenemisestä, näkee Elinkeinoelämän keskusliitto ensiarvoisen tärkeänä, että samassa yhteydessä tulee tehdä myös päätös kehityksen arvioimisesta jo melko pikaisesti toteutuksen käynnistyttyä, kenties jo vuonna 2010. Silloin voidaan arvioida, ollaanko oikealla kehitysuralla vai onko tarpeen muuttaa päätöstä tavoitteiden tai toimenpiteiden osalta. Tämä on tarpeen, koska hankkeessa on paljon erilaisia epävarmuustekijöitä.

Kannustava viestintä

Ehdotuksessa esitetty vuoden 2015 tavoite on haastava ja siihen pääseminen edellyttää myönteistä, kannustavaa viestintää. Kyse on tietoyhteiskuntahankkeesta, johon kaikkien toimijoiden on tarpeen osallistua.

Merkittävä yksittäinen keino kuluttajien nopeiden laajakaistayhteyshankintojen edistämisessä on esimerkiksi ensi vuoden alusta laajennettavan kotitalousvähennyksen täysimääräinen hyödyntäminen. Vähennyksen soveltamisalaa laajennetaan tieto- ja viestintätekniikan laitteiden, ohjelmistojen, tietoturvan ja tietoliikenneyhteyksien asennus-, kunnossapito- ja opastustöistä maksettaviin palveluihin.

Jatkovalmistelu

Hankkeen jatkovalmistelun yhteydessä tarvitaan laajaa yhteistyötä alan eri toimijoiden, julkishallinnon ja eri käyttäjäryhmien kesken. EK haluaa olla mukana hankkeen jatkovalmistelussa.


Kunnioittavasti


Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Innovaatioympäristö ja osaaminen


Timo Kekkonen
Johtaja

Etusivu

Takaisin

Tulosta