Englanti ei yksin riitä työelämässä - Kielikoulutukseen tarvitaan remontti

01.06.2010

Maailmanlaajuinen verkostoituminen edellyttää työpaikoilla yhä monipuolisempaa kielitaitoa. Englannin vahva asema säilyy ja korostuu entisestään, mutta venäjän osaajien tarve kasvaa kaikkein voimakkaimmin. Ruotsin kieli on menettänyt asemiaan, mutta se on yhä toiseksi tärkein kielivaatimus.

Tiedot käyvät ilmi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelusta. Kysely antaa luotettavan kuvan yritysten kielitaito-odotuksista, sillä tiedusteluun vastanneet yritykset työllistävät yhteensä noin 370 000 henkilöä.

– Aasian ja Etelä-Amerikan merkitys kasvaa maailmantaloudessa, ja tämäkin muutos heijastuu yritysten kielitaitotarpeisiin. Yli kolmannes vastaajista ennakoi portugalin, vajaa kolmannes kiinan ja lähes neljännes espanjan osaamisen korostuvan tulevaisuudessa, sanoo kyselyn tehnyt asiantuntija Satu Ågren EK:sta.

Tiedustelun vastaajista 88 prosenttia painotti englannin kielen taitoa uusien työntekijöiden rekrytointikriteerinä. Edellisessä tiedustelussa vuonna 2005 noin 80 prosenttia yrityksistä edellytti uusilta työntekijöiltään englannin taitoa.

Ruotsin kielen painotus rekrytointikriteerinä on vähentynyt merkittävästi viiden vuoden takaisesta, jolloin 65 prosenttia yrityksistä edellytti sen osaamista uusilta työntekijöiltään. Ruotsin kieli on kuitenkin edelleen toiseksi tärkein kielivaatimus. Puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä korosti sen merkitystä.

Venäjä ohitti saksan

Venäjän kieli on ohittanut saksan ja noussut kolmanneksi tärkeimmäksi kielitaitovaatimukseksi yrityksissä. Venäjän taitoa painotti rekrytointikriteerinä vajaa kolmannes vastaajista.

Venäjän kielen taitajia tarvitaan kaikilla EK:n edustamilla toimialoilla. Eniten venäjän taitoa painotettiin rakennusalalla. Alan yrityksistä miltei 40 prosenttia odotti sen hallintaa. Palvelualoilla ja teollisuudessa vajaa kolmannes yrityksistä painotti venäjän osaamista.

Venäjän osaajien tarve kasvaa EK:n jäsenyrityksissä kaikkein voimakkaimmin. Puolet vastaajista arvioi, että venäjän taidon painoarvo rekrytointikriteerinä kasvaa tulevaisuudessa.

Lisää vaihtoehtoja ja valinnaisuutta kielten opiskeluun

Suomalainen yhteiskunta ja työelämä kansainvälistyvät vauhdilla, ja monikulttuurisuudelle on yhä enemmän kysyntää. Siitä huolimatta kielten tarjonta ja opiskelu uhkaavat yksipuolistua perusopetuksessa ja lukiossa. Englannilla on vahva asema ykköskielenä: suomenkielisten peruskoulujen oppilaista 95 prosenttia valitsee sen ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi.

Toinen kotimainen kieli, ruotsi tai suomi, on peruskoulussa kaikille pakollinen. Oppimistulokset kuitenkin osoittavat, että ruotsin osaaminen on heikkoa. Muiden vapaaehtoisten ja valinnaisten kielten – kuten saksan, ranskan tai venäjän – opiskelu on vähentynyt jatkuvasti.

Jotta kielten opiskelu monipuolistuisi ja Suomessa olisi tulevaisuudessa riittävästi eri kielten taitajia, kielikoulutukseen tarvitaan rakenteellisia muutoksia sekä perusopetuksessa että lukiossa.

– EK:n hallituksen linjausten mukaisesti opetuksen järjestäjien tulee tarjota nykyistä laajempi valikoima kieliä oppilaiden ja vanhempien valittavaksi. Valinnanmahdollisuuksia tulee laajentaa myös luopumalla toisen kotimaisen kielen pakollisuudesta, EK:n koulutusjohtaja Markku Koponen vaatii.

Kielitarjonnan lisäämiseksi on tiivistettävä yhteistyötä ja lisättävä oppilaitosten verkostoitumista. Tieto- ja viestintäteknologiaa tulee hyödyntää opetuksessa nykyistä tehokkaammin ja ennakkoluulottomammin. Myös koulun ulkopuolisia palveluntuottajia, kuten kielikouluja, tulee käyttää opetuksen järjestämiseen.

EK kyseli yritysten kielitaitotarpeista viime vuoden lopulla.

Lisätietoja:
Koulutusjohtaja Markku Koponen, puh. 09 4202 3289, sähköposti: markku.koponen@ek.fi
Asiantuntija Satu Ågren, puh. 09 4202 2313, sähköposti: satu.agren@ek.fi

Työelämässä tarvitaan yhä useampia kieliä, EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2009 (pdf)

Etusivu

Takaisin

Tulosta